Posted on lokakuu 31, 2006 by johannesknektman
Seisoskelen rapistuneen tiilitalon parvekkeen ovella tupakalla ja kuuntelen salista kantautuvaa HC-punkkia, vanha ei enää jaksa kuunnella Kuoleman kaltaisen bändin musaa, tulin salista tupakalle heti Kuoleman “vokalistin” aloittaessa oksentamaan örinäänsä mikrofoniin. Vieressäni oleva nuoripari puhuu jostain miekkarista ja he ovat aivan täpinöissään saatuaan paikalle poliisit vahtimaan heitä, vaarallisia yhteiskunnan vastaisia anarkisteja. Ei moisesta voinut olla [...]
Filed under: Uncategorized | 1 kommentti »
Posted on lokakuu 19, 2006 by johannesknektman
Hän huomasi ne jo kaukaa, pitkät, solakat ja silti muodokkaat sääret. Ne alkoivat minihameesta ja päättyivät siroihin mustiin, matalakorkoisiin avokkaisiin. Kuin kiusoitelleen ne olivat pukeutuneet satiinisukkiin.
Huomaamatta minne oli menossa hän seurasi niitä junaan. Ne istuutuivat penkille ja hän kävi istumaan vinosti vastapäätä. Hän nosti salkkunsa syliinsä peitelläkseen erektiotaan ja huomasi vasta silloin. “Mulla Seisoo!” Hän [...]
Filed under: Uncategorized | Jätä kommentti »
Posted on lokakuu 18, 2006 by johannesknektman
Tapasimme sairaalassa ja ystävystyimme koska hän halusi elää ja minä halusin kuolla. Hän opetti minut elämään, antoi minulle voimia elää vaikka itse lähestyi loppua. Ja minä? Minä kaiketi opetin hänet hyväksymään kuoleman, en tiedä. Hän itki sylissäni kun hänen miehensä kuihtui pois. Minä vaihdoin lakanat hänen oksennettuaan verta. Olin hänen vierellään kun hän lopulta oksensi [...]
Filed under: Uncategorized | Jätä kommentti »
Posted on lokakuu 17, 2006 by johannesknektman
Ensimmäisenä yönämme,
Beatlesin soidessa,
ystäväni yrittäessä nukkua,
en saanut sitä sisään.
Kylvetin sinua,
kunnes laineet löivät yli laidan
Yritin keskustella kanssasi,
et kyennyt vaan tarjosit ruumistasi,
mutten ollut hautausurakoitsija
Palasit ovelleni, selvinpäin onnistuin paremmin
puhuessamme et ulostanut järjellistä lausetta
enkä vieläkään ollut hautausurakoitsija.
Palasit ovelleni
sekaisena, katsellessani tirkistysreijästä
hakkasit oveani,
viiltelit itseäsi,
kunnes naapurit soittivat poliisit
Kuulemani mukaan,
lomaillessasi mielisairaalasta,
tapasit vihdoin hautausurakoitsijasi…
Filed under: Uncategorized | Jätä kommentti »
Posted on lokakuu 17, 2006 by johannesknektman
Viihdyin luonasi, poikasi sanoi minua sedäksi. Korjasin hänen rikkomiaan leluja. Korjasit käsityksiäni naisen seksuaalisuudesta. Puhuimme mitä haluaisimme isona. Sinä opiskelit opettajaksi – kuinka sopivaa – ja minä? Minä en halunnut mitään, ehkä voisin alkaa gigoloksi? Nauroit, nousit päälleni ja sanoit minun vielä tarvitsevan opetusta.
Herättelin sinut aamuisin, aamujumppamme jälkeen keitin kahvit, herätin poikasi ja katselin meikkaamistasi. [...]
Filed under: Vanhoja kirjoituksia | 1 kommentti »
Posted on lokakuu 17, 2006 by johannesknektman
Posted on lokakuu 17, 2006 by johannesknektman
Meloin saaren rantaan ja sytytin tupakan. Meteli säikäytti minut ja tupakkani tipahti järveen. Nostin katseeni, rannalla olit sinä, pummasit tupakkaa. Ojensin sinulle tupakan ja tulet, nousit kanoottiini. Puhuimme, väittelimme ja riitelimmme. Illan hämäryydestä kuulin äitini huutavan nimeäni.
Kävelimme yhdessä kyläkauppaan, Posti ja Pankki, Rauta-, ja Ruokakauppa, inhosimme molemmat landea. Paluumatkalla sade kasteli meidät likomäriksi, keltainen paitasi [...]
Filed under: Uncategorized | 2 Kommenttia »
Posted on lokakuu 17, 2006 by johannesknektman
Rakastelemme tietämättä oikeastaan miksi. Otan häneltä suihin. Työntäydyn häneen. Laukeamme. Hän nukahtaa. Keitän kahvit, avaan telkkarin. Pornoa Filmnetiltä. Order now. From your local satellite dealer. Mustan miehen tunkeutuessa aasialaiseen vittuun kiihko iskee minuun. Päätäni särkee. Sain älykortin Hollanista.
Puoliksi raunioituneen tiilitalon sisäpuoli rottineen sepeleineen roskineen romahtaneesta katosta näkyy pilvien takana hohtava täysikuu roinan keskellä makaa kuollut [...]
Filed under: Uncategorized | 6 Kommenttia »
Posted on lokakuu 17, 2006 by johannesknektman
Uudella tytöllä oli hymyhuulet, hän hymyili jatkuvasti ja nuo täyteläiset, purppuranpunaiset huulet loistivat kutsuvasti tytön kasvoilta. Ne elivät omaa tytöstä riippumatonta elämäänsa. Hän kirjoitti runoja tytön huulista. Hän näki unia huulista. Hän rakastui, ei tyttöön, vaan tämän huuliin. Hän riutui muttei uskaltanut puhua huulille. Ei ennenkuin hän tapasi illalla lätkäharkoista tullessaan huulet metsätiellä. “Hei!” Hän [...]
Filed under: Uncategorized | Jätä kommentti »
Posted on lokakuu 17, 2006 by johannesknektman
Nousin ylös altaasta ja liukastellen huonokuntoisella laatoituksella onnistuin pääsemään vahingoittumattomana suihkuun, josta tietenkin tuli vain kylmää vettä. Kylmissäni tein taktisen perääntymisen saunan pimeään kuumuuteen. Tunsin istuessani kuinka lauteista törröttävä naula poltti pallejani. Nousin parempaan asentoon ja… näin kuinka munani hitaasti pienenivät ja vetäytyivät sisääni. Epäuskoisena tuijoitellessani tapahtumaa penis kutistui vajaan sentinmittaiseksi ja nousi häpyluuni alle. [...]
Filed under: Uncategorized | 1 kommentti »