Kaukomieli kaukahainen
Pensasaitojen valkean sirkkelit
luulevat elävänsä pienen pojan syntymäpäivästä
Kainin sukukunnan väärinkohdeltu palve
kaksi kalmoa puissa, kahden tapetun käsitykset
eroavat sopivaisuuden suudelmasta rotkon reunalle
väkivaltainen halu ryömii vatsallaan ohitse tumman teen vieraiden
punovat paimentytön sylin alle Kaukamoisen
suvantolaisen pojan surma viimeinen tippa
kylläisyydestä ohentuneeseen tukkaan vihan möhkäle,
syöksyvät raivonkukertavina kaikkein kimppuun,
totiseksi pehmittyneitä virttyneitä säkkejä
näyttävät heti helpottuneemmilta;
näkymättömät toukat uivat tyhjiin suoniin.
Tämä on omalla tavallaan [...]
Filed under: kehittyvät työt, runot | 5 Kommenttia »
